Unessa löysin kirpputorilta kaksi painotuoretta kappaletta Matti Hagelbergin Silvia Regina-kirjasta. Heti tajusin että moni asia on pielessä. Kirjan kannet olivat paksua pehmeää materiaalia kuten alle kouluikäisten lasten kirjoissa joskus on. Outoa paksua kangasta jonka alla pehmustetta. Sisäsivuilla materiaali miten sattuu.
Lähdin taksilla Helsinkiin Kaapelitehtaalle. Hagelberg oli raivona nähdessään kirjan. Koko painos pitäisi jäljittää ja vetää pois markkinoilta välittömästi. Tavallaan onnekas käänne sikäli että Hagelbergillä oli useita kymmeniä uusia sivuja lisättäväksi kirjaan, muun muassa metrin korkuinen ja levyinen nelivärioriginaali. Jättioriginaalin reproamista miettiessäni huomasin käsieni tärisevän ilman holttia, muutenkin oli vaikeuksia hallita omaa ruumista. Lähdin hoipertelemaan ympäri Kaapelitehdasta hermostumisen aiheuttaman vapinan lisääntyessä koko ajan. Rintaa alkoi puristaa ja vasenta kättä kihelmöidä pahaenteisesti. Tuuperruin Kaapelitehtaan kahvion lattialle.
Hagelbergin vieraillessa teho-osastolla, myöhemmin samassa unessa, sovimme että kirjan ilmestymisen voisi siirtää puolella vuodella ensi kevääseen.
1 comment:
Tuosta koko SILVIA REGINAN tekoprosessista kannattaisi tehdä ihan oma sarjakuvakirjansa (mahdollisesti moni satasivuinen opus). Ties vaikka olisi parempi kuin itse SILVIA REGINA.
Post a Comment